Hedelmiä, vihanneksia ja marjoja

Muistatko sen ruokaympyrämallin, jota sinulle on näytetty jo ala-asteelta asti? Kyseenomaisessa mallissa hedelmät, vihannekset ja marjat ovat vain hieman yli 1/4 kokonaisuutta.

Heitänkin oman väitteeni tuosta ympyrästä. Sen idea on oikea, eli monipuolisuus, mutta se on vanhentunut. Ympyrä nimittäin kehitettiin aikana, jolloin Yhteiskunta oli maatalousyhteiskunta, eikä palveluyhteiskunta kuten nykyään. Tuolloin ihmiset tekivät töitä fyysisesti ja kuluttivat oikeasti enemmän energiaa. Kuitenkin tuo perinteinen ruokaympyrä opetetaan vielä nykypäivänäkin. Vaikka veikkaan, että 1970 luvun perinteinen metsuri sai palamaan enemmän kaloreita, kuin nykyinen toimistotyöntekijä.

Kaikki ne hiilihydraatit eivät kulu näppäimistöä naputtelemalla, mikä johtaa siihen, että elimistö varastoi vararavintoa. Toisaalta taas työssä joka vaatii ajatusta tarvitaan nimenomaan vitamiineja, hivenaineita ja hedelmäsokereita jotta vireystila pysyy korkealla.

Mitäpä jos vaikka puolet ravinnosta olisi hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja. Sitten tulisivat muut sopivassa suhteessa. Menin ja kokeilin. Minulla oli kolmen viikon suhteellisen intensiivinen harjoitusputki, jonka aikana valtaosa ravinnosta koostui pääasiassa juureksista, hedelmistä ja vihanneksista. Leipänä söin vahvasti ruispitoista ruisleipää ja lihasta vastasi pääasiassa kana ja kala. Maitolohkoa edusti luomujogurtti ja raejuusto. Vaikka kolmeen viikkoon sisältyi 21 harjoituskertaa, ei missään vaiheessa tullut oloa, että olisi tarvinnut enemmän hiilihydraatteja tai jotain muuta ravintoainetta.
Muuten päivät koostuivat lähinnä luennolla istumisesta ja kevyestä kävelystä koiran kanssa. Ruokailussa noudatin periaatetta, jossa söin silloin kun siltä tuntui ja sen verran kun halusin, mutta pääasiassa niitä kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä.
No mikä oli tulos? Se, että kehitystä tapahtui, paino tippui hieman ja minulla oli kokoajan hyvä olo. Mainittakoon vielä, että vettä tuli juotua todella paljon tuon kolmen viikon aikana.

Seuraavan kerran kun menee kauppaan, kannattaa kokeilla sitä, että täyttää ostoskorista puolet vaikka porkkanalla, salaateilla, lantulla, banaaneilla, omenoilla, kiiveillä, appelsiineillä, tomaateilla, mustikoilla, puolukoilla ja kaikella mitä sieltä HEVI-osastolta nyt tekee mieli mukaan ottaa.

Ja isot pojat on kertonut, että tuon lautasmallin tilaajana toimivat sellaiset tahot, joiden intressien mukaista olisi että suomalaiset söisivät mahdollisimman paljon viljatuotteita. Ja ilmankos meillä on niin paljon kaikenlaisia elintapasairauksia, kuten esimerkiksi keliakia tai diabetes. Joista jälkimmäisen hoitoon suositellaan runsashiilihydraattista ruokavaliota. En ole lääkäri, mutta mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin homma menee kutakuinkin seuraavasti. Diabetesta sairastava henkilö syö ruokaa, joka sisältää runsaasti hiilihydraatteja, jonka seurauksena kehon insuliini taso nousee korkealle. Ruokailun jälkeen hän ottaa lääkettä, joka laskee kehon insuliinitasoa. Eikö tuo tunnu vähän oudolta? Minusta tuntuisi oudolta syödä ensin hurmoksessa hiilareita ja sen jälkeen korjata niiden vaikutuksia lääkkeillä. Entä, jos ne hiilihydraatit tai ainakin suurimman osan niistä jättäisi pois ruokavaliostaan, niin voisiko sillä olla vaikutusta taudin hallintaan? Ainakin näin väittää suomalainen lääkäri Antti Heikkilä, joka on tehnyt aiheesta kirjan nimeltä Diabeteksen hoito ruokavaliolla (www.rasalas.fi). Suosittelen muutenkin lukemaan lääkäri Heikkilän mietteitä suomalaisista ruokailu tottumuksista osoitteessa www.anttiheikkila.com. Voi olla, että jollain menee pullakahvit väärän kurkkuun ;D.


Aiheesta löytyy myös erittäin mielenkiintoinen dokumenttielokuva. www.esoterictube.com --> sitten vaan tinahatut päähän ja nauttimaan elokuvasta!

Mutta niin kuin sanoin, en ole lääkäri, enkä voi suositella ketään luopumaan lääkityksestään.

Maata on viljelty noin 10 000 vuotta, mutta nykyihminen on pysynyt miltei geneettisesti muuttumattomana yli satatuhatta vuotta. Ajatellaanpa hetki Pertsaa, joka on elänyt satatuhatta vuotta sitten. Ei hän ole marssinut paikalliseen markettiin ja ostanut tehotuotetusta viljasta valmistettua ”ruisleipää”, joka on vielä kaiken lisäksi kyllästetty lisäaineilla. Ja mikäli Pertsa olisi tällaista herkkua jostain käsiinsä saanut, niin enpä ihmettelisi, jos hänelle olisi aikojen saatossa tullut jokin elintapasairaus ruuansulatusvaivojen lisäksi. Mutta eihän Pertsa olisi moista moskaa ruuakseen kelpuuttanut. Mutta jos Pertsa ei tuollaista söisi, niin miksi meidän pitäisi? Olen lukenut, että kehomme eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneitä käyttämään viljatuotteita tehokkaasti ravintonaan. Voi toki olla, että mikäli evoluutio pysyy samanlaisena, niin ehkäpä joskus vielä pystymme täysin hyödyntämään viljatuotteemme ravinnoksemme, mutta valitettavasti näin ei tule tapahtumaan meidän elinaikanamme.

Tarjoan vain vaihtoehtoa sille ainaiselle kanapastalle tai perunalaatikolle. Ja suosittelen, vain sellaista mitä itsekin syön ja millä on ollut positiivisia vaikutuksia omaan hyvinvointiini.

Nauti siis ravinnoksesi, sellaisia puhtaita luonnontuotteita mitä tuo mainitsemani Pertsa olisi nauttinut. Silloin, kun Pertsa tallusteli maapallolla, ei perunan käytöstä ravintona ollut vielä tietoakaan. Hän valitsi ruuakseen mitä luontoäiti tarjosi:

Pertsan kauppalista:
- riista (voit toki syödä muitakin lihalaatuja, kuin pelkkää riistaa, mutta muista tuolloin keskittyä lihan laatuun)
- marjat
- hedelmät
- pähkinät
- yrtit
- sienet
- kala
- vihreä (luonnon oma salaatti, voit toki syödä myös kaupan salaatteja, Järvikylä rules!) :D
- Lisäksi hän on nauttinut runsaasti rasvoja erimuodoissa (rasva asioissakin suosittelen lukemaan tuota Heikkilän blogia. Rasvat eivät ehkä olekaan, niin paha asia kuin meille on uskoteltu.)
- SUPERFOODEJA! :D
- D-vitamiini (okei tiedän ,että Pertsa sai d-vitamiininsa auringosta, mutta nauti sinä D-vitamiinisi varmuuden vuoksi myös kapselina)

Yksi asia on varmaa, ruoka ei sisältänyt ainuttakaan E-merkintää. Syö siis luomua. Monet kysyvät, että mitä haittaa niistä lisäaineista on? Minä kysykin, että mitä hyötyä niistä on?
Teollisuusmaissa kuluttaja syö keskimäärin 6-7 kiloa lisäaineita vuodessa. Mikäli kehomme tarvitsisi kiperästi noita lisäaineita, niin eiköhän luontoäiti kaikessa viisaudessaan olisi ne meille antanut evoluution mukana.

Kerran katsoin dokumentin, jossa kerrottiin teollisuusmaiden kansalaisista ja heidän kehossaan majailevista kemikaaleista. Keskimääräisen kanadalaisen kehosta löytyi 110 erilaista kemiallistayhdistettä ja monet näistä yhdisteistä joutuvat kehoon ravinnon mukana. Paikallinen terveysviranomainen kommentoi asiaa sanoilla "...eivät lukemat ole vielä vaarallisella tasolla." Kyllä, mutta dokumentin mukaan niistä on silti haittaa ihmiselle.

Vaikka en hiilihydraattipitoista ruokavaliota suosikkaan, niin suosittelen niitä nautittavaksi aika ajoin, kun tankkaat glykogeenivarastoja. Nauti hiilihydraatteja myös niinä päivinä, kun aiot nauttia alkoholia. On todella tärkeää, että olet nauttinut hiilihydraatteja ja kehosi ei ole ketoositilassa. Nimittäin ketoositilassa ryyppääminen voi olla erittäin vaarallista.

Lyhyt tietoisku ketoositilasta: www.wikipedia.com

”…Nostakaa purjeet…”

Kapteenin lokikirja 26.5.2010

- Raaka-Arska & Reipas-Arska

Treenaamisesta

Miksi minä treenaan? Mikä motivoi minua päivästä toiseen vääntäytymään salille tai tatamille? Eikö vain olisi mukavampaan jäädä töiden jälkeen makaamaan kotisohvalle ja jäädä tuijottamaan jotain laadukasta tv-viihdettä ja luvata itselleen, että huomenna rehkitään tämänkin päivän edestä. Näin varmasti on monen kohdalla.

No mikä sitten on motivoinut minua treenaaman monia kertoja viikossa jo monen vuoden ajan ja motivoi yhä edelleen. Toki minullakin on ollut kausia, jolloin olen painunut päivänpäätteeksi suoraan kotiin kulkematta salin kautta.

Sen verran taustoistani, että olen harrastanut kaikenlaista aina jääkiekosta breikkaamiseen, mutta Budolajit ovat olleet rakkauteni kohde alusta alkaen. Niistäkin olen kokeillut monia eri lajia, kunnes löysin niistä minulle ne mieluisimmat. Harrastan tällä hetkellä Bujinkan budo taijutsua ja Brassi Jiu-Jitsua.

Minulle on ollut alusta alkaen selvää, että treenaan koska pidän treenaamisesta, enkä niinkään sen takia että saavuttaisin jotain tuloksia. Olen todella kiinnostunut itseni kehittämisestä, niin fyysisesti, kuin henkisestikin, mutta en halua asettaa sille kehitykselle mitään tavoitteita tai rajoja. Kehitykselle ei pitäisi asettaa, mitään maaliviivaa tai tavoitteita, vaan keskittyy laadukkaaseen ja nautinnolliseen treenaamiseen. Mikäli toimii näin, niin tuloksetkin kehittyvät siinä mukana. En todellakaan tarkoita tällä, että suosittelen treenaamaan, puolivaloilla. En todellakaan, vaan suosittelen treenaamaan täysillä tehoilla ja täydellä sydämellä. Ja jos jatkaa, näin huomaa sitten kuolinvuoteellaan, että on todella nauttinut matkasta ja saavuttanut mitä uskomattomimpia tuloksia siinä sivussa.

Tietysti laadukas ravinto antaa keholle riittävästi polttoainetta, että pitkän päivän päätteeksi jaksaa treenata täysillä tehoilla. Ymmärrän hyvin, että jos ruokavalio ei ole kunnossa, niin ei varmasti riitä energiakaan harjoitteluun. Suosittelisinkin, että ensiksi laittaisit ruokavaliosi remonttiin, jotta esimerkiksi sinne lenkille olisi kiva mennä polttamaan niitä kaloreita. Voi nimittäin tuntua hieman epämukavalta vääntäytyä työpäivän päätteeksi lenkkipolulle, mikäli ei yksinkertaisesti jaksa muuta, kuin rojahtaa sohvalle tuijottamaan telkkaria.

Lisäksi on tärkeää, että nautit siitä mitä teet. En näe siinä mitään järkeä, että illasta toiseen kulutat kallisarvoista aikaasi, jonkin harrasteen parissa mistä et nauti. Elä tee mitään sellaista, mistä et pidä, vaan etsi itsellesi joku sellainen harrastus mistä todella nautit. Me olemme yksilöitä ja siitä johtuen olisi hankala kuvitella, että esimerkiksi kuntosaliharjoittelu miellyttäisi meitä kaikkia.

Kun olet löytänyt, jonkin harrasteen mikä sinua kiinnostaisi, elä mieti hetkeäkään vaan kokeile lajia. Jos kyseessä on esimerkiksi, jokin kamppailulaji, niin ota paikallisen seuran valmentajiin yhteyttä ja kysy milloin seuraava peruskurssi alkaa. Ei kannata pelätä, että et osaisi mitään, meistä kukaan ei ole seppä syntyessään. Ole rohkea, et voi menettää mitään, muuta kuin sydämesi jollekin lajille.

Ja ennen peruskurssia laita ruokavaliosi kuntoon, jotta jaksat harjoitella. Ja muista mikäli laji ei miellytä sinua, voit aina lopettaa sen. Ei kannata haaskata elämäänsä, jonkin parissa mikä ei tunnu hyvältä. Mutta anna lajille ensiksi mahdollisuus, sillä voi olla että rakkautta ei aina synny ensi silmäyksellä.

Muista, että treenin ja ruokavalion ohella, myös levolla suuri merkitys. Anna itsellesi vapaa-aikaa ja nauti siitä yhtä paljon, kuin nautit harjoittelemisesta. Ja muista, että kehitys tapahtuu levossa. Mikä on sitten oikea treenin ja levon suhde? Sen kertoo sinun oma ja yksilöllinen kehosi, opi kuuntelemaan sitä.

Löydä itsellesi se pohjimmainen syy, että miksi juuri sinä haluat harjoitella. Mielestäni hyvä syy ei ole, että haluat lahjoittaa satoja euroja vuodessa jollekin Clubille, jotta voisit vain sanoa kuuluvasi siihen. Esimerkiksi hyvä syy voisi olla, että nautit todella puntin nostamisesta ja haluat sen avulla kohentaa kuntoasi ja purkaa paineita. Ja kun huomaat nauttivasi siitä, niin harjoitteleminenkaan ei tunnu vastenmieliseltä ja tulet saavuttamaan hyviä tuloksia, vaikket niitä koskaan itsellesi olisi asettanut.

Mielestäni tärkeämpää on, että sinulla on joku syy miksi treenaat, kuin se että mikä syysi on. Olemme yksilöitä ja meillä on omat tarpeemme. Ja niistä tarpeista, sinäkin löydät itsellesi syyn treenata.

”…Laskimme ankkurin, sillä huomasin, miehistömme näytti väsyneeltä. Päätin antaa heille tovin aikaa levätä. Ja huomenna tulisimme suuntamaan kurssimme kohti…”

Kapteenin lokikirja 24.5.2010

- Raaka-Arska

20 euroa

Niin se muistaakseni taisi olla sen luennon hinta mille osallistuttiin kavereitten kanssa maaliskuussa 2009. Luennon aiheena oli Superfoodit (http://www.superfoodit.com) ja luennoitsijoina olivat Jaakko Halmetoja, Mikko Lehtola kyseisen skenen suurimpiin vaikuttajiin kuuluva Olli Posti.

Muistan, kun luokkakaverini houkutteli meitä mukaan luennolle. Hän mainosti luentoa mm. sanoilla: laihtuminen, virkeys, fyysisen suorituskyvyn paraneminen ja mainitsipa hän myös, että yksi luennoitsijoista on voittanut MS-taudin pelkästään muuttamalla elintapojaan. Kaverini mainospuhe kuulosti tuolloin aika uskomattomalta, että luentoa oli miltei pakko mennä kuuntelemaan.

Täynnä lapsenomaista intoa suuntasimme Helsingin keskustassa sijaitsevaan kokoustilaan, jossa luennon oli tarkoitus tapahtua. Muistan odottaessamme luennoitsijoita miettineeni, että toivottavasti nämä kaverit eivät ole mitään ”ituhippejä”, jotka yrittävää käännyttää meitäkin johonkin omaan agendaansa (ei sillä, että hipeissä mitään pahaa olisi). Mutta olin täysin väärässä. Näin jo kaukaa, että tuolta tulevat luennoitsijamme. He olivat tyylikkään näköisiä jannuja, joista huokui energisyys ulos päin. Ja voin sanoa, että he todellakin erottuivat massasta ja tunnistin heidät heti, vaikken heitä koskaan aikaisemmin ollut tavannutkaan.

Itse luento oli erittäin mielenkiintoinen ja mikä oudointa heistä kukaan ei yrittänyt tyrkyttää mitään. He vain totesivat, että näin syömällä saadaan sellaisia ja sellaisia tuloksia. Jokainen heistä kertoi oman tarinansa ja näin jälkikäteen miettiessä, omani tuntuu aika samanlaiselta.

Jätkien tietämys ja tarinat tekivät meihin kaikkiin suuren vaikutuksen. Muistakin, kuinka juoksimme luennon jälkeen paikalliseen supermarkettiin ostamaan greensmoothien aineksia. Sitten alkoi kokeilu ja kantapään kautta opettelu. Huvittuneena muistelen, niitä ensimmäisiä virityksiä, joita tein, osa niistä oli hyviä ja osa no ei niin hyviä. Mutta kuitenkin tärkeintä oli se, että pienistä epäonnistumisista huolittamatta jatkoin.

Tuo luento siis todenteolla muutti ruokailutottumuksiani pysyvästi. No mitenkä sitten kuvailisin dieettiäni. Voisin kai sanoa, että suurin osa syömästäni ravinnosta on prosessoimatonta ja kypsentämätöntä luonnon mukaista ravintoa. Jos nyt pitäisi, jotain prosentteja sanoa, niin ravinnostani noin 70 prosenttia on raakaruokaa. Tosin en ole vegaani, eli syön myös eläinkunnan tuotteita hyvällä omalla tunnolla. Olen pyrkinyt karsimaan ruokalavaliostani lähes täysin kaiken turhan pitkälle prosessoidun hiilihydraatin ja pyrin ottamaan energiani erilaisista rasvoista. Mutta, joskus saatan syödä esimerkiksi ihan tavallista leipää tai pastaa, enkä koe että se olisi minulle haitaksi, enkä missään nimessä rankaise itseäni millään mikäli olen kurssiltani lipsunut. Uskonkin, että dieettini salaisuus onkin se, että syön juuri sitä mitä milloin mieleni tekee, enkä kiellä itseltäni mitään. Olen huomannut, että kun en kiellä itseltäni mitään, niin ei tee mieli edes ”kapinoida” ravintotottumuksiani vastaan. Siis lyhyesti sanottuna minulle ei tuota mitään ongelmia olla syömättä esimerkiksi pastaa. Voisiko sanoa, että dieettini on luolamies- ja raakaruokadieetin fuusio, jota olen höystänyt Superfoodeilla, sekä vapaudella.

En halua, että mikään dieetti ohjaa tai rajoittaa elämääni liikaa. En halua olla orja, vaan oman elämäni herra ja haluan päättää itse mitä syön. Sillä lopulta kysehän on vain ruuasta eikä sen kummemmasta. Muistakaa älkää olko orjia!

Mitä sitten olen hyötynyt, siitä etten ole tuntenut turvotusta jokaisen lounaan jälkeen tai nukkunut iltapäivän luennoilla, kun suurin osa ruuasta saadusta energiasta menee sen sulattamiseen. Aloittaessani tämän dieetin, en asettanut itselleni minkäänlaisia tavoitteita. Päätin vain muuttaa ruokailutottumuksiani, en muuta.

En sen kummemmin tarkkailut painoani, mutta jo puolen vuoden syömisen jälkeen painoni oli pudonnut jo 10 kiloa. Enpä asiaa sen kummemmin juhlinut, sillä eihän se ollut edes tavoitteeni. Vuoden kuluttua tuosta luennosta painoni oli pudonnut 15 kiloa, olin virkeämpi ja fyysisesti paremmassa kunnossa, kuin koskaan. Ja mikä ihmeellisintä minusta on tuntunut siitä lähtien kun olen parantunut ravintoni laatua, että ajatukseni ovat luistaneet paremmin. Lisäksi en ole kertaakaan sairastellut kuluneen vuoden aikana.

Mielestäni tärkeintä ei ole ollut päämääräni, vaan se että olen nauttinut matkasta ja nautin edelleen, sillä minulla ei ole mitään maaliviivaa, jonka ylitettyäni voin jäädä laakereille lepäämään. Minulle tärkeintä on, että joka päivä voin nauttia siitä mitä syön ja minkälaista energiaa saan siitä esimerkiksi harrastuksiini ja koulunkäyntiin. Niin sehän tässä piti vielä mainita, että olen urheillut miltei koko elämäni ajan aktiivisesti. Ja vasta nyt 25-vuotiaana minusta tuntuu, että olen saamassa itsestäni kaiken tehon irti.

Hyvät kanssa matkustajat, älkää pelätkö, että riittääkö teidän energianne töiden jälkeen muuhun kuin tv-katseluun mikäli korvaatte sen perinteisen hiilihydraatti herkun, jollain kehoanne paremmin ravitsevalla raaka-aineella. Kapteeninanne voin luvata, että mikäli tartutte omaan ruoriinne ja käännätte kurssinne, tulee matkastanne nautinto ja saatatte löytää itsestänne jotain sellaista minkä olette unohtaneet.

Ja kannatta muistaa, että sinä olet oman elämäsi tärkein henkilö ja teitpä mitä tahansa työtä, niin tärkein työkalusi on kehosi ja aivosi. Ruoki niitä parhailla ravinteilla ja tulet huomaamaan, että elämäsi laatu paranee miltei sen, joka osa-alueella.

Horisontissa näyttäisi olevan myrsky nousemassa, on aika nostaa purjeet ja kohdattava kuohupäät. Pitäkää tiukasti kiinni, sillä nyt purjehdimme myrskynsilmään. Mutta älkää huolehtiko, sillä kapteeni on ruorissa ja se kapteeni olet sinä.

Kapteenin lokikirja 24.5.2010
- Raaka-Arska

Ps. Jaakko, Mikko ja Olli, jos luette tätä lämmin kiitos teille kaikille, sillä te todella paransitte elämäni laatua.

Ravinto:Mustikka

Perinteinen marja, jota ei aina osata arvostaa tarpeeksi. Lyö ravintoarvoissa laudalta muut kotimaiset marjat ja on suhteellisen edullinen, kun verrataan esimerkiksi eksoottiseen acai marjaan. Varsinkin jos poimii itse :)

Mustikan marjoissa on hyvin vähän hedelmähappoja. Sen sijaan niissä on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Ne ovat myös hyviä C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä. Mustikan marjoissa on myös runsaasti sakkaroideja. Mustikka on yksi kotimaamme monipuolisimmista marjoista, lisäksi se on hyvän makuinen ja kuten edellä todettu terveellinen. Mustikka sopii hyvin päivittäiseksi ravinnoksi ja toimii eräänlaisena luonnon "lisäravinteena".

Mustikkasta saa blenderin ja vaikka luomu jogurtin kanssa hyvän aamupalan tai treeniä edeltävän ravintoannoksen. Kokeileppa joskus seuraavaa reseptiä.
- 3dl mustikoita
- Muutamia kaakaopapuja
- banaani
- noin 0.5dl appelsiinimehua

Soseuta edellä mainitut ainekset keskenään, nauti ja lähde lenkille. Juoksu kulkee ja ei tule sitä inhottavaa pistosta mahaan mikä syntyy helposti, jos syö raskaamman aterian. Eikä tarvitse sulatella tuntia ennen lenkkiä.

Parastahan mustikassa on se, että sitä voi poimia jokamiehenoikeudella ja samalla tulee ulkoiltua. Se on myös helppo säilöä, marjoihin sokeria ja pakkaseen. Pakastaessa ravintoarvot säilyvät hyvin. Ostettuna mustikka on arvokkaampi, kuin monet muut marjat, mutta kuten todettu todella terveellinen.

Kapteenin loki 23.5

- Reipas Arska